Yrjö Sirola säätiön säädekirjan allekirjoittivat Aili Mäkinen, Jaakko Kivi, Hertta Kuusinen, Ville Pessi ja Aimo Aaltonen toukokuun viimeisenä päivänä. Säätiön peruspääomaksi säätäjät lahjoittivat 30 000 mk kukin eli yhteensä 150 000 markkaa. Säätiön toimeenpaneva elin oli viisijäseninen hallitus, jonka jäsenet nimitti kolmeksi vuodeksi kerrallaan SKP ja SKDL molemmat kaksi ja säätäjät yhden. Hallituksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Erkki Salomaa ja asiamieheksi Kalle Puustinen. Varojen hankkimista varten päätettiin perustaa kukkaisrahasto.
Eduskunta päätti maaliskuussa 1945, että polittisista syistä tuomituille, syytteessä olleille tai “turvasäilössä” pidetyille henkilöille maksetaan korvauksia. Vedoten siihen, että tulos oli saavutettu SKDLn eduskuntaryhmän ansiosta, SKPn puoluetoimikunta kehotti korvauksen saajia luovuttamaan saamastaan korvaussummasta 25% Yrjö Sirolan säätiölle.
Vaikka monet korvauksen saajista elivät vaikeissa taloudellisissa oloissa, he noudattivat puolueen kehoitusta riippumatta siitä olivatko puolueen jäseniä vai eivät. Säätiölle kertyi myös keräystuloja eri työmaiden työläisiltä ja kansandemokraattisilta järjestöiltä.
Jo heinäkuussa säätiö lahjoitti SKPlle ja SKDLlle 250 000 markkaa kummallekin piirijärjestöjen valistustyöhön. Pienempiä avustuksia saivat nuorisoliitto ja pioneerit ja Akateeminen sosialistiseura. lainoja ja lainojen takuita myönnettiin mm kansantalojen rakentamiseen, sanomalehtien perustamiseen ja tukemiseen. Säätiö osti myös uusien yritysten osakkeita. Näin YSS auttoi jaloilleen mm Kansankulttuuri Oyn ja Kustannus Oy Yhteistyön. Pahojen päivien varalle säätiö osti asunto oy Hämeentie 67n kiinteistön.
3.9 1945 Yrjö Sirola Säätiö oli ostanut Hämeentie 67- nimisen asunto-osakeyhtiön kaikki 76 osaketta
Uusi hallitus:
- Erkki Salomaa
- August Niemistö
- Kalle Puustinen
- Eero Sainio
varalla Antti Aaltonen ja Martti Malmberg edustaen 76:tta Y.S.Säätiön hallussa olevaa osaketta. Kaikki Helsingistä, paitsi K.Puustinen Oulunkylän kunnasta.
Lähde Kansan sivistystyö liiton historia 1964-
Teemu Oinonen ”Kotkan lailla – Sirola opiston historiikki” 1976 s 14-15
Seuraava teksti on kopiotu www.sirolansaatio.fi -sivuilta
Yrjö Sirolan säätiö historia
Toukokuun 31.päivänä 1945 jättivät toimitsijat Aili Mäkinen ja Jaakko Kivi sekä kansanedustajat Ville Pessi, Aimo Aaltonen ja Hertta Kuusinen Oikeusministeriölle pyynnön saada perustaa YRJÖ SIROLAN SÄÄTIÖ -nimisen säätiön. Säädepääomaan varat lahjoittivat vasemmistolaisten mielipiteidensä vuoksi sotien aikana turvasäilössä olleet henkilöt valtiolta saamastaan korvauksesta.
YSS:n toiminnassa oli yhteiskunnallisen opiston perustaminen merkittävin toimenpide. Sirola-opiston edeltäjä toimi vuoden Lauttasaaren Myllykalliolla Helsingissä. Aloitusvuoden jälkeen vuonna 1946 opisto siirtyi Vanajan linnaan Etelä-Hämeeseen aluksi vuokratiloihin. Viisikymmenluvulla Sirola-säätiö osti Vanajan kartanon tiluksineen omistukseensa.
Yhteiskunnallisen kehityksen seurauksena Sirola-opiston kaltaiselle oppilaitokselle ei löytynyt enää mielekästä tehtävää ja säätiö lopetti opiston toiminnan vuoden 1994 lopussa. Säätiön taloudelliset voimavarat eivät riittäneet myöskään kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Vanajalinnan kiinteistön ylläpitämiseen. Se myytiin Hämeenlinnan kaupungille. Toimenpide vapautti merkittävän määrän pääomia sijoitettavaksi uudelleen. Sijoitusten tuotto antaa säätiölle aikaisempaa paremman mahdollisuuden toteuttaa säädekirjan tarkoituspykälää.
PS. Aimo- ja Vieno Aaltonen sekä ilmeisesti muitakin kommunisteja ja vasemmistolaisia asuttivatt 1940-1960 luvulla Hämeentie 67:ää?
Vieno Aaltosen kuvakokoelma on Kansan Arkistossa. Siihen ei ole vielä tutustuttu