Hämeentie 67:n pihalla ollut 2-kerroksinen hirsirakennus oli rakennettu 1886-87. Se oli aikajäjestyksessä viides Hermanniin rakennetuista taloista, ja nimeltään Villa Lund 3.

Rakentaja oli Teerijärvellä, Etelä-Pohjanmaalla 1844 syntynyt ruotsinkielinen kirvesmies Johan Andersson Witsjö. Hän muutti Helsinkiin 1870-luvulla ja teki pitkän työuran puuseppänä Osberg & Båden konepajassa Hakaniemessä. Myöhemmin ko. firma tunnettiin nimellä Kone- ja Siltatehdas Oy.

Talon hirret olivat luultavasti vanhempia. Suurin osa Hermanniin pystytetyistä taloista oli purettu Helsingin keskustasta. Talossa oli 8 huonetta, 4 yläkerrassa ja 3h ja keittiö alakerrassa. Talonomistaja perheineen (vaimo Brita ja kolme lasta) asui (luultavasti) alakerrassa huoneen ja keittiön asunnossa, muut huoneet olivat vuokralaisten hallussa. Taloa varten oli lainattu 5000 mk, ja tontinvuokrakin oli 100 mk vuodessa, joten ei kannattanut rakentaa pikku mökkiä vain itselleen. Vuokralaisten pito takasi velkojen koronmaksun myös huonoina aikoina.

Talo oli Andersson-Witsjön omistuksessa vuoden 1918 loppupuolelle, jolloin hän myi sen ajuri Hemming Ylöstalolle, joka puolestaan myi talon 1924 Heikki Peltolalle, jolta Maijala lunasti talon v. 1928. Myyntihinnasta vain ei ole tietoa.

Vuoden 1918 henkikirjan mukaan talossa asui 35 henkeä, mm. yksi 7-henkinen perhe ja yksi kuusihenkinen perhe.

Johan Andersson-Witsjö eli 88-vuotiaaksi ja oli ilmeisen uskovainen mies.

—–

Piharakennuksessa asuivat 1929 työmiehenleski Amanda Latva, tytär ja poika Onni, vahtimestarinapulainen.

Asukkeina latojatar Tyyne Maria Kallio, ja sisarensa, Vilma Alina Kallio, parturioppilas, piharakennus E65, 1huone. Muuttivat myöhemmin E62:een kahteen huoneeseen.

Happosen suurperhe, ulkotyömies August, vaimo Alma, tytär Hilja s.-04 pikkutyttärineen, pojat Paavo ja Toivo, ulkotyömiehet s.-12 ja -06, sekä 14-vuotias Reino. Piharakennus, C61 1huone. Happoset ovat tietenkin voineet asua jo rakennusaikanakin piharakennuksessa. Paavo oli ainakin työssä taloa rakentamassa.

Tontinvuokrakirjassa vuodelta 1928 velvoitettiin pihan puolella oleva puutalo purkamaan viimeistään 1935. Se oli asuinkäytössä kuitenkin vuodenvaihteeseen 1959-60, jolloin kaupunki lohkaisi palan tontista, n.500 m2, rakennettavan Orioninkatu 6:n tonttiin kuuluvaksi. Silloin piharakennus jäi portaitaan myöten naapuritontin puolelle, ja rakennusfirma Sato purki sen. Hyvityksenä tonttimaan menetyksestä tontin vuokra-aikaa jatkettiin viidellätoista vuodella.